Kennel ESWOOD lyhyesti


Tinka ja Nanna irroittelemassa Hietasaaren Villan puistossa.

Kuva: Mikko Lehtimäki

 

Historiaa

 

Keeshond-harrastukseni alkoi vuonna 1988 ensimmäisen keeshondini Solvargens Ödessymfonin astuessa elämääni. Tämä suloinen kessunarttu sai minut rakastumaan rotuun sen ihastuttavan pihauskollisen ja riistavaistottoman luonteen ja hätkähdyttävän sympaattisen olemuksen vuoksi. Kessu ei jätä kylmäksi vaan herättää ihastusta ja kiinnostusta missä kulkeekin.

Keeshondharrastamista ulkomailla


Tatatataa oli minulla sijoituksessa ja näyttelymenestyksen myötä pikkuhiljaa kasvoi myös ajatus omasta kasvatustyöstä. Vaihto-oppilasvuosi USA:ssa, St. Louisissa vuosina 1990-1991 oli varsinainen onnenpotku harrastukseni kannalta. Sattumalta pyöräretkellä ollessani näin kessusilhuetilla varustetun kyltin, jossa luki kennel Baronwood, vain mailin päästä asuinpaikastani. Käänsin pyörän välittömästi kohti silloista kotia, kaivoin kessuista kertovan kirjan esille ja otin yhteyttä kennelin omistajiin, Gene ja Donna Smithiin.

Esittelin Genelle ja Donnalle suomalaisia keeshondeja ja he kutsuivat minut hoitola- ja koulutuskenneliinsä näyttelyharjoituksiin. Heillä oli tuolloin kotikoirina viisi kessua. Kävi ilmi, että he olivat harrastaneet ja kasvattaneet keeshondeja 60-luvulta asti ja toimineet ammattihandlereina vuosikymmeniä, Gene kunnosti turkit ja Donna esitti. Heidän mukanaan pääsin koiranäyttelyihin ja eri kessukenneleihin tutustumaan vuoden aikana. Sunnuntaisin he kutsuivat minut kanssa brunssille, jotta vältyin isäntäperheeni kirkossa käynneiltä. Keeshondien erikoisnäyttely Oklahoma City:ssä oli mieleenpainuva kokemus, ilmoittautuneita oli yli 250. Kun tuli kotiinlähdön aika, oli mukanani 10-viikon ikäinen kessunpentu-uros Jo-Lyn´s Pied Piper.

Kantanarttu ja kennelnimi


Vuoden -94 maaliskuussa olin Vaasan lentokentällä vastaanottamassa Essua, Baronwood Baccarat –nimistä 3 kk:n ikäistä narttupentua, josta tuli kennelini kantanarttu. Essu syntyi St. Louisissa, USA:ssa ja omasi karismaattisen olemuksensa lisäksi upean luonteen. Kiinnostukseni keeshondrotuun syveni ja eteni kasvatustyöksi vuonna 1996. Kennelnimen Eswood sain vuonna 1997. Nimi Eswood juontuu kantanarttuni Essun nimestä, eli Essumetsän kennel englanniksi.

Tavoitteet


Koiran tulee olla tasapainoinen luonteeltaan ja rakenteeltaan, mitä ilmentävät sulavat kauniit liikkeet. Mitä tekee ihminen kauniilla koiralla, joka on sairas? Ei yhtään mitään. Jo kuninkaalliset sairastivat siniveritautia ja suurin syy oli sisäsiittoisuus. Olen tuonut koiria ulkomailta nimenomaan rodun parasta ajatellen, koska rodussamme esiintyy tiettyjä perinnöllisiä sairauksia. Yhdistelmiäni miettiessä pohdin, mitä hyötyä pentueella voisi olla muillekin kasvattajille sen sijaan, että ne olisivat vain lopputuloksia tai näyttelytähtiä. Tuontikoirani ja niiden jälkeläiset ovat nykyään monen menestyksekkään skandinaavisen keeshondkasvattajan kasvatusohjelman osana, kennel Lohamra, kennel Ikurin, kennel Maruskan, kennel Yllabo, Solvargens kennel, muutamia mainitakseni. Hyvän jalostuskoiran aikaansaaminen antaa minulle henkilökohtaisesti paljon enemmän iloa kuin menestyksekkään näyttelytähden tuottaminen.

Olosuhteet


Kennel Eswood sijaitsee Mustasaaressa, Bölen kylässä, noin 5 kilometrin säteellä Vaasan keskustasta rauhallisessa maalaisympäristössä metsän keskellä. Voin viedä koirani metsälenkille tarvitsematta kytkeä niitä. Harrastan ja kasvatan kessuja kotioloissa, pentuja syntyy korkeintaan 1-2 pentuetta per vuosi.

Olen Suomen Kennelliiton jäsen ja Suomen Keeshond ry:n jalostustoimikunnan jäsen. Olen suorittanut hyväksytysti Kennelliiton järjestämät kasvattajan peruskurssin sekä jalostusneuvojan perus- ja jatkokurssit. Lisäksi olen Kokonaisvaltaisen Koiranjalostuksen Tuki HETI ry:n jäsen.
 
 

Menestyneitä Eswood-koiria


Iso osa essulaisista elää seurakoirina omistajiensa silmäterinä. Kasvava joukko kasvattejani tekee rotua tunnetuksi harrastuskoirina näyttely, agility- ja tottelevaisuuskentillä. Omistamani ja kasvattamani koirat ovat keränneet mm. seuraavia meriittejä:
-    INT & NORD & FIN & EST & S & DK CH EuJW-06 EstW-06 DKJubV-07 Eswood Maple Leaf – Ruotsin erikoisnäyttelyn 2007 voittaja
-    Pohj & Dk & FIN MVA EUJV-06 PMJV-05 JV-05 Eswood Maple Mousse – Suomen erikoisnäyttelyn 2006 voittaja ja Paras Liikkuja sekä Vuoden Keeshondnarttu 2006
-    KANS &  FIN & S & EST MVA, PMV-01, V-02 Eswood Blueberry Pie, joka muun muassa voitti Ruotsin erikoisnäyttelyn vuonna 2002, Best Mover ja oli Vuoden Keeshond-narttu 2000. Lisäksi Suomen erikoisnäyttelyn 2001 VSP.
-    FIN MVA Eswood Conkeestador oli vuoden 2000 erikoisnäyttelyn VSP ja Vuoden Keeshond-uros 2000.
-    Tinkan isä Jo-Lyn´s Pied Piper voitti Suomen erikoisnäyttelyn vuonna 1994 eli Eswood-kennelin jalostuskoirat ovat erikoisnäyttelyvoittajia kolmessa sukupolvessa.
-    AUST MVA Eswood Twinberry on Australian #2 keeshond vuonna 2006

Kennelin asukit


Tällä hetkellä kotonani on kolme omaa kasvattinarttuani eli Eswood Blueberry Pie, sen tytär Eswood Maple Mousse ja lapsenlapsi Eswood Party Mousse. Uroksia talossa on kaksi. kanadalaivahvistus Keesbrook´s Boldy Go ja vanhaa skandinaavista verilinjaa edustava Keestorpets Ultramarine, joka on Ruotsissa syntynyt. Yhteisomistuksessa tai sijoituksessa koiria on useita. Pidän koirien määrää rajattuna, jotta voin antaa niille kaikille tarpeeksi huomiota. Senpä vuoksi uutta kotia voi kaivata kennelistäni myös aikuinen, eläkkeelle jäänyt koira, joka mielestäni ansaitsee ainoan koiran aseman tai mahdollisesti kasvattajalle palautunut aikuinen koira, jonka peruskoulutan ennen uudelleensijoittamista. Aikuinen kessu sopeutuu yleensä nopeasti uuteen paikkaan ja uusi omistaja saa valmiiksi koulutetun koiran ilman pentuajan lisätuotteita.

Yhteistyössä on voimaa


Pienessä rodussa kasvattajien välinen yhteistyö on erittäin tärkeää ja siinä onnistuminen onkin yksi tavoitteeni, yli Suomen rajojen.